lauantai 20. joulukuuta 2014

Harmaata herkkua

Viuuuh. *pyyhkii hikeä otsalta*
Sainpas valmiiksi äidille menevän valtavan shaalin/hartiahuivin! Juuri ennen joulua, jes!

Ja siitä tuli aika valtava...


Tää ei muuten asetu näin hienosti omille harteille. :D


333 cm pitkä, 58 cm leveä, jos tarkkoja ollaan. :P


Yksityiskohtana pientä pitsikuviota pitkin matkaa...


Lanka värjäsi sormiani ihan valtavasti. Erityisesti tummanharmaa ja musta. Sain liottaa valmista huivia ämpärissä ainakin viiteen kertaan, että lanka ei enää päästänyt väriä. Tai päästi se sittenkin, mutta väheni huomattavasti.


Ohje: Fade, Veera Välimäki (Ravelry-projektini löytyy täältä)
Lanka: Holst Garn Supersoft Uld, 5 kerää (250 g), 1 kerä luonnonvalkoista, vaaleanharmaat ja tummanharmaata, 2 kerää mustaa
Puikot: 4 mm pyöröt

Olin ostanut Holst Garnin Supersoft-lankaa jo aikaisemminkin Titityystä, neuletta varten, mutta enhän mä nyt sitä neuletta ollut vielä ehtinyt tekemään, joten tämä oli ihan ensimmäinen kokeilu langan kanssa. Langassa on jäljellä lampaan rasvaa (? tai ainakin jäi sellainen rasvainen tuntu käsiin) ja tuoksu on kovin lammasmainen myös. Lanka on karheaa, ei ainakaan näin herkkähipiäiselle sovi huivilangaksi, mutta langan luvattiin pehmenevän käytössä/pesuissa. Saas nyt nähdä, onneksi äiti ei ole herkkä villan tunnulle. 
Lisäksi lanka tuntui katkeavan todella helposti. Ei onneksi kertaakaan kesken neulonnan, mutta kun yritin saada kerän alkuun ilmestynyttä solmua avattua, katkesikin lanka ihan pienestä vetämisestä. Toivottavasti nyt kuitenkin pysyy huivissa ehjänä. 

Tilasin aikanaan tätä Supersoftia Holst Garnin omilta tanskalaisilta sivuilta, koska se oli siellä paljon edullisempaa postikuluineen, kuin Titityyssä. Ja tilasin toki samalla myös omaa Fadea varten langat, luonnonvalkoista, fuksianpunaista, farkunsinistä ja tummansinistä. Värikartta on valtava ja ihana!

Mutta nyt kyllä pidän pientä taukoa valtavista projekteista ja neulon jotain pientä ja rentouttavaa... :D Mukavaa joulunodotusta teillekin!

- Kaisa

lauantai 13. joulukuuta 2014

Villi raitaneuletakki

Ääk kohta on joulu! Ja vielä on yksi iso lahjaneulomus kesken. :S

Noh, koska en siltikään jaksa keskittyä koko aikaa yhteen neulomukseen, piti saada välissä yksi itselle tehty neuletakki valmiiksi.


Bongasin ovelasti raidoitetun neuletakin Suvi Simolan Ravelry-sivuilta jo joskus alkukeväästä ja totesin, että haluan tehdä samanlaisen. Tilasin heti langatkin valmiiksi, kirkkaan sinistä ja sinapinkeltaista Araucanian Botany Lacea Lankaidean aleista. Kolmas väri oli vielä siinä vaiheessa vähän hakusessa, mutta päädyin lilaan lopulta, sitä minulta löytyi jo entuudestaan.

Itse toteutukseen neuletakki pääsi vasta nyt syksyllä, koska aika ei riittänyt sitä ennen.


Neuletakin mallina käytin Hilary Smith Callisin Cassini Cardigania, jonka ohjeen löysin Knitscene Summer 2013-lehden sivuilta. En toki tehnyt ohjeessa olevia kontrastivärikaaria yläosaan, mutta muutoin menin täysin ohjeen mukaan.

Kaula-aukosta tuli hieman ehkä liian avara, joten kiinnitin pari hakasta neuletakkiin, jotta etuosa pysyisi paikallaan, eikä nurja puoli kääntyisi näkyviin. Tein näköjään myös lyhennettyjä kerroksia (hyvin muistan, mitä olen neulonut. Siitä on vaan jo jonkin verran aikaa) etuosaan, enkä huomannut kunnolla viimeistellä käännöksiä, siksi näkyy pari kummallista langankiertoa edessä. Mutta tuo nyt ei taaskaan varmana haittaa ketään muuta kuin itseäni. :P


Raidoitukseen otin inspiraation siis Suvi Simolan Reflected Lines-neuletakista, joka on mielestäni ihan superihana. Etureunat viimeistelin muutamalla ainaoikealla kerroksella.


Lanka: Araucania Botany Lace, kirkkaansininen (190 g) ja sinapinruskea (50 g),
Cascade Heritage Silk, tummanlila (n. 30-40 g)
Puikot: 4mm pyöröt

Lopputulos on mielestäni aika ihana! Ongelmaksi ehkä muodostuu se, että minkä ihmeen värisen paidan laitan tuonne alle! :D

- Kaisa


lauantai 6. joulukuuta 2014

Silkkilintuja ikkunaan

Todiste siitä, että kyllä täällä tehdään välillä muutakin kuin neulotaan! Muun muassa taitellaan kolmisen tuntia silkkipaperista lintuja.


Bongasin Suuri Käsityö-lehden joulunumerosta ihanan silkkipaperilintukranssin ja innostuin itsekin kokeilemaan, kun löysin edullisesti silkkipaperia ja rautalankaa Tigerista.

Koska olin laiska/pihi, en kuitenkaan ajatellut, että tarvitsisin alkuperäisessä ohjeessa olevaa paperinarua keskelle esittämään oksaa ja punaisia puuhelmiä marjoiksi. 


Noh, koska en löytänyt harmaatakaan silkkipaperia, tuli kranssista mielestäni vähän valju ja yritin korjata tilannetta parilla piristävän värisellä linnulla. Sekään ei vielä riittänyt, joten virkkasin vielä keskelle lumihiutaleen... Hmm, onkohan jo vähän liikaa kaikkea? :D 



Ohje: Suuri käsityö 11-12/2014, lintukranssi
lisäksi lumihiutaleen virkkausohja Oma koppa-blogista
En ostanut erikseen mitään rengasta kranssiksi, vaan muotoilin ympyrän kaksinkertaisesta rautalangasta. Ihan hyvä niinkin. Tarvikkeisiin meni rahaa n. 5-6 e, kiitos mun lempikrääsäkauppa Tigerin! :)

Tämä lähtee huomenna avomiehen äidin luo joululahjaksi/koristeeksi. Toivottavasti kelpaa. Olen itse niin kovin kriittinen aina näiden tekemisieni suhteen, varsinkin silloin kun toteutus ei ole sama, kuin mitä visio oli alunperin päässäni. Ehkä tää oli se prototyyppi ja seuraava on jo vielä hienompi! :P

- Kaisa

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Kässäopen painajais-neuletakki beibille

Hei taas (tai no ei kyllä "taas", mut tiedätte mitä tarkotan...)!

Rakas ystäväni saa ensi vuoden alussa vauvan. Kysyin jo alkusyksystä, että mitä pienokaiselle saisi neuloa. Vastauksena tuli pari linkkiä, joiden takaa paljastui neuletakkeja. Hupulla ja ilman.
Ajattelin, että joo tää on ihan hetkessä neulottu, ja aloitin neulomaan raidallista huppuneuletakkia pikkuiselle.

Mitään hajua ei ollut minkä kokoinen neuletakista tulee, sillä lanka oli eri kuin ohjeessa ja ohjeessa ei ollut yhtä pieneen neuletakkiin edes silmukkamääriä. Ihan mututuntumalla sitten vähensin silmukoita jokaisesta palasta suhteessa saman verran ja veikkaisin että valmis neuletakki on n. 68-74-kokoiselle. 70-senttiseen bodyyn verratessani neuletakki ei ollut ihan yhtä leveä, mutta takki kyllä venyy aika kivasti ainaoikean neuloksen ansiosta/takia.


Ohje: Kässän-open painajaisen neuletakki (ihan supertyperä nimi, koska tää oli mun mielestä aika painajainen neuloakin :D)
Lanka: Drops Baby merino, 50 g vitivalkoista, 100g mustaa
Puikot: 3 mm, sukkapuikot ja pyöröt
Koko: n. 68-74 cm (ks. silmukkamäärät tekstistä), leveys n. 21 cm, pituus n. 26 cm (olisi varmaankin saanut olla lyhyempikin), hihojen pituus n. 17 cm, kainalon korkeus n. 8 cm.


Tein ohjeeseen seuraavanlaiset muutokset, jotta sain neuletakista riittävän pienen: takakappaleeseen loin 44 s, päätin kädenteitä varten 1x3 s ja päätin molemmista reunoista olkaa varten 10 s jo 11 cm korkeudella.


Etukappaleisiin loin 20 s ja päätin reunassa 1x3 s n. 17 cm kohdalla, lisäksi otin pääntien reunasta (eli siltä puolelta, mihin napit tulee) 3 s apulangalle odottamaan huppua. Lopuksi päätin joka 2. krs 1x2 s ja 2x1 s.


Valkoinen lanka riitti nipin napin, jonka takia kappaleiden yhteenompelu onnistui vain mustalla langalla ja siksi reunat ovat vähän epäsiistit. :( Raidallisen neuletakin lankojen päättely oli myös aika tuskaista. :D

Neuletakki ei ollut myöskään mikään ihan niin easy neuloa, mitä ohje antoi käsittää. Ensi kerralla neulon kyllä koko etu- ja takakappaleen pyörönä, jotta vältyn palojen yhdistämiseltä. Lisäksi koon arviointi tuotti päänvaivaa enkä vieläkään ole oikein yhtään varma minkä kokoiselle tämä takki nyt sitten menee. :D Aika näyttää, lupaan lisätä tiedon tänne, kunhan omistaja nyt edes pääsee tähän maailmaan. Edit: Neuletakki menee hyvin n. 62-kokoiselle vaaville, ja mahtuu todnäk hieman venytettynä vielä 68-kokoisellekin.

Mutta tuli siitä kyllä söppänä, eikö? Napit tilasin ebaysta ja niitä sai luonnollisesti odottaa n. 1,5 kk. :P Mutta oli tämä ehkä sen arvoista kuitenkin. Kun saa sitten jossain vaiheessa nähdä tämän omistajansa päällä. <3

- Kaisa

maanantai 24. marraskuuta 2014

Hallow autumn moon

Joo-o, niin se pari viikkoa taas vierähti, enkä mitään ehtinyt tänne asti kirjoitella. Ärsyttää, kun saan kyllä jonkin verran aina uusia juttuja neulottua, mutta aina on töiden jälkeen pimeää ja viikonloppuisin harmaata ja sumuista.

Pistetään nyt silti pari suttuista kuvaa uusimmasta (öö, ei kyl oo ees uusin, toinen on joululahjahuivi, enkä uskalla sitä vielä paljastaa :D) tuotoksestani.


Löysin Instagramista tuurilla taas yhden ihanan neuleohjeiden suunnittelijan, Dieuwke van Mulligenin. Hänellä oli menossa Knit along, johon osallistuessaan sai Hallow Moon-huivin ohjeen ilmaiseksi. No, minä, ilmaisjuttujen innokas hamstraaja, lähdin heti mukaan. :P

Ja olipa kiva huivi neuloa! Tuo reunojen nyörimäinen viimeistely on ihan supernerokas! Ei repsota reunat hölmösti ainaoikeaa tehdessä, vaan reunat ovat siistit ilman pingotustakin.

Mietin pitkään, mitkä värit valitsen ohjeeseen, lopulta päätin vihdoin "uhrata" Handulta ostamani aivan törkeän hienon tumman sinisen merinovillavyyhdin sekä otin ripauksen myöskin Handun sinapinruskeaa merinoa. Loput langat yritin vain sovittaa noihin kahteen muuhun sopivaksi. Hiukan ehkä epäilyttää onko vähän liian hassu yhdistelmä, mutta ei kai se nyt oo niin vakavaa. :P


Malli: Hallow Moon, Ravelry
Langat: Handun merinosukkis tummansininen ja sinapinruskea, Lang Jawoll harmaa, DyeForYarn viininpunainen, Drops Baby Alpaca Silk luonnonvalkoinen.
Puikot: 4mm, 80 cm

Huivi ei ole mikään kovin leveä eikä pitkä, joten se on ehkä enemmän alkusyksyn huivi, kuin talvihuivi. Itse käytän sitä varmaan töissä ihan sisähuivina ainakin näin talven tullessa. Lankoja jäi vielä kivasti, joten ajattelin tehdä tähän vielä mätsäävän pannan.

- Kaisa

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Hifotude, eikun Hitofude ja Lentävä Lapanen 2 v.

Moi! 
Kylläpä nämä viikot vierähtävät vauhdilla. Tällainen kerta viikkoon postaustahti taitaa olla mulle se sopiva vauhti. :D

Kävin perjantaina Lentävässä Lapasessa Järvenpäässä juhlistamassa neulekahvilan 2-vuotissyntymäpäiviä neulojien yön merkeissä. Täytyy tunnustaa, että aluksi luulin tämän tapahtuman liittyvän jotenkin neulojat.comin välillä järjestämiin Neulojien yö-kampanjaan, jossa eri lankakaupat laittavat yhden yön aikana tarjouksia nettiin ym. Noh, tästä ei kuitenkaan ollut kyse, vaan Lentävä Lapanen juhlisti siis 2-vuotistaivaltaan järjestämällä pientä tapahtumaa pitkin iltaa. Ja olipa paikalla myös ihanan Handun lankoja, Voi luoja, voisin ostaa ne kaikki merinolangat, jos kehtaisin! Niin ihania värejä ja niiiiin pehmeää lankaa <3. (T. lankahullu)


Katsokaa nyt näitä, ai ai. Silmä lepää. :)


Väkeä riitti, meitä oli n. 50 ilmoittautunutta.


Lankojen esillelaitto on suht onnistunutta Lentävässä lapasessa, tosin tila tuntuu heillä loppuvan kesken. Nuo Regian Fluormaniat on upeita, niitä löytyy omasta lankalaatikostakin jo kolme kerää. Hintatietoisena (Fiinaneuleessa 8,50e) en tuolta ostanut lisää, vaikka tuo kolmannen hyllyn väri vielä hyvin sopisikin omaan varastooni. ;)


Paikalla piipahti myös Molla Mills! Vihdoinkin näin tämän näyttävän naisen ihan livenä. Mukava tyyppi, olisi tosi kiva päästä joskus hänen pitämälleen kurssille. Ne vaan varataan aina ihan hurjan nopeasti täyteen. Enkä ihan hirveästi ole kyllä innostunut hänen uusimmasta kirjastaankaan, joten ne mallit mitä kursseilla on tehty, eivät ole olleet ihan sitä mistä haluan maksaa.


Hups. Ostin vähän Handun lankoja... 50 g minimerinovillavyyhtejä, näistä tulee varmaan huivi. Ehkä kai.

Ja sainhan minä jotain siellä Lentävässä Lapasessa myös valmiiksi. Nimittäin Hitofude cardiganin (jonka nimen olen lukenut alusta alkaen Hifotude. Hups.), jota olen tehnyt jo parisen kuukautta aina silloin tällöin.


Lankana on Malabrigon Silkpaca, värissä Paris Night. Lanka on lace-vahvuista, ihanan silkkistä, mutta värjää kädet ja pölisee ihan älyttömästi. En ole siksi uskaltanut kerralla neuloa pitkää aikaa, sillä joka neulomiskerran jälkeen kurkku, silmät ja nokka on täynnä lankapölyä.



Malli: Hitofude Cardigan, Ravelry
Lanka: Malabrigo Silkpaca, väri Paris Night, 2 vyyhtiä, n. 800 m
Puikot: 3mm 80 cm pyöröt + 3mm virkkuukoukku

Tuota Hitofude Cardigania on tehty mielin määrin Ravelryssä, mutten bongannut ainuttakaan noin ohuesta langasta. Joten menin ihan mututuntumalla koon suhteen. Valitsin kokoa isomman kuin normaalisti tekisin, luotin sen riittävän, sillä minulla on löysä käsiala. Ja niinhän se riitti. Lankakin riitti juuri ja juuri. Vaati kyllä kunnon liottamisen ja litimärkänä henkarille asettelun ja venyttelyn. Mutta pituutta tuli huomattavasti lisää. Pingotus on kyllä ihmeellinen asia! :D

Malli on suorastaan nerokas ja valmistuu nopeasti, sillä saumoja ei ole lainkaan. Tein etuosan kuvioon lisäyksiä vain pari kertaa, koska pelkäsin langan loppuvan, enkä älyttömästi pidä ylenpalttisista laskoksista ison rintamukseni takia. Tuntui riittävän tuo pari lisäyskerrosta ihan hyvin, koska eihän tuo neuletakki mene edes mitenkään kiinni ja on hyvin avonainen yläosastaankin. Ehkä, jos vielä teen saman neuletakin uusiksi, en tekisi tuota joustinneuleosuutta keskelle, vaan jatkaisin kuviota siinäkin kohtaa.

Harmi, ettei oikein tässä Suomen syksyssä saa hyviä kuvia, kun on jatkuvasti pimeää. Siksi ei nyt ole kuvaa tästä luomuksesta päälläni. Instagramissani on pientä osviittaa siitäkin. :) 

Ja tämähän pitää pistää heti huomenna töihin päälle! 

- Kaisa


lauantai 1. marraskuuta 2014

Sormineulontaa

Bongasin sattumalta Facebookista Naputiinan sivuilta peukaloneulontavideon. Ensinnäkin, videota voisi seurata lumoutuneena pidemmänkin tovin, sitä voisi käyttää vaikka univideona, sillä niin ihanan rauhoittava ääni on naisella. :P Tämän innoittamana päätin sitten itsekin kokeilla tuota peukaloneulontaa.

Olen nähnyt aikaisemmin käsivarsineulonta ("arm knitting")-videoita ja niistä syntyneitä muhkeita huiveja, mutten ole oikein innostunut niin jäätävän kokoisista tuotoksista. Ja jos nyt totta puhutaan, niin on ne ollut omasta mielestäni vähän rumiakin... Mutta nyt päätin kokeilla, kun sormineulonnalla saa aikaan pienempisilmukkaista jälkeä ja minulla oli pari kerää Debbie Blissin Paloma-lankaa kaapissa.


Koska peukalon pituus ei riittänyt silmukoiden pitämiseen, vaihdoin peukalon etusormeen. Muutoin mentiin Naputiinan videon ohjeilla.


Tämmöinen siitä sitten tuli! Ihanan lämmin. Menee helposti kolme kertaa kaulan ympäri, ylläolevassa kuvassa kietaisin sen vain kahteen kertaan.




Ohje: Huivi peukalolla neulottuna, Naputiinan video, 20 silmukkaa tasona
Lanka: Debbie Bliss, Paloma, värissä Chestnut, 2 kerää, 100 g

Debbie Blissin Paloma on ihan huippulanka talvisiin asusteisiin, minulla on ainakin kolme huivia jo entuudestaan kyseisestä langasta. Suosittelen! Pipoihin ja pantoihin tämä ei tosin itselläni ainakaan taivu, ne näyttää päässäni aina auttamattoman isoilta. Tämä Chestnut-väri oli Eiran langoilla tarjouksessa parisen viikkoa sitten.

Oli niin upea ilma tänään, että piti käydä ihan ulkona ottamassa kuvia. Kuvattiin samalla jo tovi sitten valmistunut pantanikin, joka on juuri sopiva näille melkein miinus-keleille. 


Ohje: Helmineuleinen panta, tasona 27 s, "kiristysnauha" 7 s.
Lanka: Drops Alpaca, luonnonvalkoinen

En kyllä edelleenkään ole vakuuttunut tuosta Dropsin Alpaca-langasta käytössä. Pistelee ja kutittaa. :( Mutta menee onneksi lyhyillä työmatkoilla, ja eikös tuo ole hyvää siedätyshoitoa villa-herkälle hipiälle? :P

- Kaisa

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Pipo poikineen

Ei hemmetti kyllä nyt kyrsii. Tilasin töissä testiin sellaisen ergonomisen hiiren. Sellaisen, missä ranteen ja käden pitäisi levätä paremmin kuin tavallisen hiiren kanssa. Noh, parin tunnin testailun jälkeen käsivarteen sattui ja peukalon ja etusormen väliin myös. Lopetin uuden hiiren käytön heti, mutta käsi ärtyi ilmeisesti niin pahasti, että vielä nytkin, neljän päivän jälkeen käsi ärtyy aina, kun yritän esim. neuloa. En NIIN halua mitään jännetupintulehdusta, kun olen tällainen himoneuloja! Tekisi mieli kirota ihan kunnolla.

Noh, koska en nyt ole saanut aikaan mitään uutta, kävin läpi vähän pipovarastoani ja sieltä löytyi muutama viime talvena tehty pipo näytille:



Malli: Rikke Hat
Lanka: Lang Novena, n. 35-40 g
puikot: ehkä 4mm ja 5 mm, 40 cm pyöröt

Tämä on mun talven lempparipipo. Tai oli ainakin viime vuonna. Voi olla, että tälle vuodelle tulee taas kyhäistyä pari uutta, kröhöm. :D Tuo Rikke-pipon alareuna, luomisreuna, on ihan huippu (German Twist Cast-on Method). Ei periaatteessa näy lainkaan, että olisi luotu edes silmukoita, eikä venahda käytössä lainkaan. Muistan pähkäilleeni silmukoiden luonnin kanssa kyllä hetken jos toisenkin. Onnistuin aina luomaan pari silmukkaa, mutta sitten unohdin, että miten se menikään ja piti youtubesta katsoa taas mallia. :D


Malli: Peruspipo, ohje Kerällä-kirjasta.
Lanka: Lang Novena, n. 35-40g
puikot: 4mm, 40 cm pyöröt, 90 silmukkaa

Huono puoli siinä, että käytän pipojen tekemisessä 40 cm pyöröjä on, etten voi sovittaa pipoa vasta kuin melkein loppuvaiheessa. Tämänkin pipon kanssa kävi sitten niin, että tein sen kokonaan valmiiksi, mutta aivan liian isolla silmukkamäärällä. En tiedä millaiselle superpäälle ohje oli suunniteltu, mutta se n. 110 silmukkaa oli aivan valtava määrä. Pidin pipoa jonkin aikaa urhoollisesti, lopulta yritin kaventaa pipoa ompelemalla saumaa kasaan. Joo, ei se toiminut. 

Lopulta sitten purin koko höskän ja tein uuden paljon pienemmällä silmukkamäärällä. Sen jälkeen pipo onkin ollut paljon parempi ja välillä kiinnitän jonkun heijastinpinssin koristeeksi. Väri on ihana, ja Langin Novena jälleen kerran aivan loistavan lämmin lanka tähän tarkoitukseen.


Helsingissä lempilankakauppani on ehdottomasti Snurre. Haluaisin käydä siellä harva se viikko. Harmi, etten vain välillä ehdi, ja toisaalta, tilailen lankaa nykyisin niin paljon netistä, että ei vaan pysty. :D Snurresta ei pääse ilman, että jotain tarttuu mukaan, ja palvelu on aivan ihanaa. Tämä pipo syntyi siis ihan extempore-ostoksesta, kun Snurre mainosti muutama viikko sitten sukkalankojen -20% alea ja tilasin samalla testiin Lamanan lankoja. Tämä pipo löytyi Snurren nettisivuilta ja oli pakko tilata yksi kerä Lamana Cusia testiin.

Lanka on aika pörröistä ja koska pipo tehdään kaksinkertaisella langalla, on lankaa aika mahdoton enää neulomisen jälkeen purkaa. Siksi tämäkin meni vähän tuurilla, että onkohan 90 silmukkaa liikaa vai liian vähän omaan päähäni sopivaksi. No, siitä tuli sellainen hiukan rennohko pipo, sopiva syksyn viileisiin päiviin, ei ehkä ihan kylmimpiin talven pakkasviimoihin (ei pidä korvia kovin lämpiminä). Avomies sanoi, että näytän ihan snoukkatytöltä tämä pipo päässä. Ei lainkaan huono! :D


Lanka: Lamana Cusi, väri Seidengrau, n. 40 g, kaksinkertaisena neulottuna
Malli: Kalastajan vaimon ohjetta mukaillen, vinkki Snurren sivuilta
puikot: 4mm, 40 cm pyöröt. 


Tämän pipon tein ihan täysin Lankakauppa Kerän Jonnan blogipostauksen innoittamana. Vaaleanpunainen väri houkutteli ihan älyttömästi ja satuin löytämään Zelda's Dippinsiltä juuri sopivaa vaaleanpunasävytteistä ohutta pitsilankaa. Mukaan sekoitin Cascaden vaaleanpunaista merinovillalankaa, jotta sain piposta riittävän paksun.

Mallina käytin Ravelrysta löytyvää Navoohia, mutta en raaskinut ostaa ohjetta, jotenkin tuntui naurettavalta maksaa hyvin yksinkertaisesta pipo-ohjeesta 3,70 euroa. Joten yritin mallailla muiden tekemistä pipoista vähän että montako silmukkaa on kuviossa ja miten silmukat luotiin. Loin siis Provisional Cast on:lla silmukat ja kuvioon tein nurjaa ja oikeaa sen verran, kuin näytti omasta mielestäni hyvältä. 


Lanka: Cascade Yarns Heritage Silk, n. 70-80 g ja Zelda's Dippinsin huivilankaa n. 30 g
Puikot: 4 mm pyöröt


Neuloin kaksinkertaisen reunan niin pitkäksi, että se peitti korvat hyvin. Tämä pipo onkin ihan superlämmin. Päälaen kavennukset menivätkin sitten vähän metsään, ja pipo törröttää vähän hölmösti, ellei muista aina asetella sitä. :D Mutta sen siitä saa, kun yrittää säästää alle 4 euroa, eikä osta ohjetta. :D

Onko joku muu yrittänyt tehdä pelkkien kuvien perusteella jotain pipoa? Onko onnistunut? :D

Nyt kaipaisinkin vinkkejä, mitä pipomalleja te olette käyttäneet lähiaikoina, ja mitkä on todettu hyviksi? Haluaisin tehdä jotain haastavampaa kuin oikeaa ja nurjaa, mutta en halua mitään kirjoneulekuvioista.

Palaamisiin!

- Kaisa

lauantai 18. lokakuuta 2014

Alpakka-alehurmaa

Oi voi, hukun kohta näihin lankoihin.

Dropsilla alkoi alpakka-lanka-ale 15.10., ja, koska olen alehirmu, iskin heti kiinni. Tilasin Liljan Lankakaupasta kauhean kasan erilaisia Dropsin alpakkasekoitelankoja.


Dropsin ihanaa Alpaca-lankaa vaalean harmaana ja yksi kerä vaaleanpunaisena. Ajattelin tehdä harmaasta neuleen, ehkä jopa yhdistää jotain muita värejä sen kanssa ja yrittää kuvioneuletta (joopajoo). Vaaleanpunaisesta teen lapaset.


Tätä kuvaa en saanut millään kääntymään, ärrr, mutta siis tilasin myös Alpaca Brushed Silkiä ison kasan. Näin Suuri Käsityö-lehdessä syyskuun (vai elokuun?) numerossa kuvan aivan ihanasta harmaasta rennosta neuletakista, joka oli tehty Langin Alpaca Superlightista. Noh, se lanka on hieman liian tyyristä, koska sitä tosiaan tarvitsee aika paljon. Tilasin siis vastaavaa Dropsin versiota, yli puolet halvemmalla (2e/kerä).
Lisäksi otin testiin vaaleanpunaista Dropsin Airia pari kerää, josko ne riittäisivät talviseen tuubiin?


Lisäksi tilasin limenväristä Alpaca-lankaa tarkoituksena tehdä työkaverille huivi. Noh, langan sävy olikin liian hailakka tähän tarkoitukseen, joten myin nämä eteenpäin facebookissa (Lankahamsterit-ryhmä on ihan paras!).

Onko kellään ideaa mistä löytyisi kirkkaankeltaista/limenkeltaista lankaa, joka soveltuisi huivilangaksi? Ihan mahdoton tehtävä on ollut löytää sopivaa.

- Kaisa

Ps. En tajua koska ehdin neuloa näistä jotain. Mutta kun lankakerät on niin kivoja. <3

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Ystävälle neulottua

Ihana ystäväiseni pyysi tuossa muutama viikko sitten, että josko neuloisin hänelle lapaset. No tottakai! Just sellainen sopiva välipala kaikkien niiden (ainakin kolmen) keskeneräisten neuletakkien keskellä.

Kaivelin lankavarastojani ja ajattelin antaa toisen mahdollisuuden Dropsin Alpacalle, josta siis joskus viime talvena tein hupparin ja se pistelee ikävästi. Liekö eroa sitten lankojen väreissä vai missä, mutta tämä luonnonvalkoinen toimi paljon paremmin, kuin aikaisemmassa projektissa käyttämäni harmaa. Ihanan pehmeää neulottavaa, joskin ylimääräistä nöyhtää lähti pitkin matkaa. Tämä toivon mukaan väheni, kun kastelin valmiit lapaset.


Peruslapaset, ohje omasta päästä, tein 40 silmukalla koko ajan, peukalokiiloissa 15 s + poimittuna 2 s.
Lanka: Drops Alpaca, luonnonvalkoinen, n. 40 g
Puikot: 3 mm

Panta: helmineuletta tasona, ehkä n. 29 silmukkaa (jeah, hyvin muistan), kapeampi nauha neulottu 7 silmukalla erikseen ja ommeltu renkaaksi.
Lanka: Drops Alpaca, luonnonvalkoinen, n. 15 g.

Helmineuleisen pannan tein testinä, josko kaveri vaikka kelpuuttaisi. Panta näytti niin söppänältä omassakin päässäni, että otin heti työmatkaneulonnan alle samanlaisen itselleni. Tein aluksi tuosta kapeasta nauhasta liian pitkän, neulos venyy tosi paljon, joten kannattaa tehdä tosi lyhyt pätkä, jotta rusettimainen ilme säilyy.

Oletteko te neuloneet asusteita Dropsin Alpacasta? Tilasin juuri Dropsin alpakka-aleista (Liljan lankakaupasta) limen-väristä Alpacaa ja tarkoitus olisi neuloa siitä työkaverille huivi. Toki tämä lanka ei ollut sitten ainoa, mitä tilasin... Kröhöm. Niistä lisää tuonnempana. ;)

- K

tiistai 14. lokakuuta 2014

Neulontahimoinen täällä, hei!

Moi!

Päätin aloittaa käsityöblogin. Ajatus on muhinut päässäni jonkin aikaa, ja kun kavereilta on tullut vihjettä siihen suuntaan, että instagramista ja joka paikasta huomaa, että langat ja neulonta on mulle nyt SE juttu, niin kokeillaanpa, jos saisin paremmin jaettua tätä intohimoani blogin muodossa.

Innostuin neulomisesta jo joskus ala-asteella, kun käsityötunnilla tehtiin lapaset. Näistä lapasista tuli hienot, mitä nyt kuvio-osiot olivat niin tiukalla, että eivät erottuneet lapasesta, mutta noin niinkuin muuten ihan jees. :P Tämän jälkeen neulomiseni ovat keskittyneet enimmäkseen sukkiin ja lapasiin, joita olen neulonut joka syksy ja talvi, vähintään kolme paria kumpaakin.

Mutta nyt vasta päälle vuosi sitten, kun sain käsiini Virkkuri- ja Kerällä-kirjat, innostuin aivan älyttömästi neulomisesta. Asuin tuolloin vielä Tampereella, ja löysin itseni yksi päivä Lankakauppa Kerästä hypistelemästä kalliita ja ihania lankoja. En ostanut mitään superkallista vielä pitkään aikaan, mutta jossain vaiheessa innostuin testaamaan Lankaidean kalliita Manos Del Uruguayn lankoja sekä Rowanin Fine Artia. Ja siitä se sitten lähti... ihan käsistä koko touhu.

Nykyisin minulla on noin viisi (jos poikakaverilta kysytään, niin sata), muovilaatikollista täynnä ihania lankoja, Novitan seiskaveikat eivät enää kelpaa lainkaan! Olen myös melkoinen lankahamstraaja, ja rakastan muun muassa Louhittaren luolan Väinämöisiä, Malabrigon Sockia ja Silkpacaa ym.! En millään ehdi tehdä näistä kaikista jotain ihanaa, mutta kova on yritys.

Julkaisen tänne neulontatuotoksiani sitä mukaa, kun ehdin niitä kuvata (ja neuloa tietty). Tässä nyt ensialkuun yksi lemppareistani, noin kuukausi sitten valmistunut Veera Välimäen Neon Beast. 


malli: Neon Beast, Veera Välimäki
lanka: Malabrigo Sock, African Violet, 100g/400 m (loppui vähän kesken)
Manos Del Uruguay Alegria, Locura Fluo, n. 95 g/350 m

Veera piti huivinneulontakurssin syyskuun alkupuolella Lentävässä Lapasessa, ja minä päätin osallistua. Valitsin ohjeista tuon Neon Beastin, koska se oli melkeinpä ainut, joka onnistui helposti vain kahdella langalla. Ja tuli ihan valtava! Mutta hieno! Ja lämmin. :) Ja Veera on ihan superiloinen aina, ihan käsittämättömän mukava nainen. Jos vaan saatte koskaan mahdollisuutta osallistua hänen vetämälleen kurssille, niin menkää!

Noniin, 
tästä tämä lähtee. Eka postaus kirjoitettu!

- Kaisa